Pylväitä ja rantaa

Kypros on monille suomalaisillekin tuttu pienehkö Välimeren saari, joka on aikoinaan tunnettu kuparistaan, mutta joka nykyään tunnetaan ennemmin lämpimänä ja kauniina matkakohteena. Kypros on Välimeren kolmanneksi suurin saari ja saarella asuu noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Kyproksella on varsin sotaisa historia ja saari on tälläkin hetkellä jaettu kahtia varsinaisen Kyproksen tasavallan sekä Turkin miehittämän Pohjois-Kyproksen kesken.

Viime vuonna sivustoa www.kristofor.hr pyörittävä kyproslainen bloggari Kristofor Stanko julkaisi maan historiasta mielenkiintoisen kirjoituksen kyproslaisen omasta näkökulmasta. Olemme tiivistäneet tälle sivustolle kirjoituksen oleellisimmat kohdat selvällä suomen kielellä.

Kuparistaan tunnettu saari

Kypros on nykytietojen valossa asutettu ensi kertaa noin 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ensimmäisten vuosituhansien aikana saarta ovat asuttaneet esimerkiksi levanttilaiset, foinikialaiset sekä anatolialaiset. Kuparia Kyproksella alettiin käyttää noin 4000 vuotta ennen ajanlaskua ja todelliseen kukoistukseensa saari alkoi nousemaan pronssikauden myötä. Kypros on edelleen tunnettu kuparistaan ja maa on myös nimetty kuparin perusteella. Pronssikaudella Kyproksen kauppa kävi villinä ja saarelta kaupattiin pronssia ja kuparia esimerkiksi Egyptiin ja Lähi-itään. Myöhäisellä pronssikaudella Kyprokselle saapui ensimmäistä kertaa siirtolaisia myös Kreikasta ja tuolloin saarelle juurtuivat myös kreikkalainen kieli, kreikkalainen uskonto sekä kreikkalaiset tavat.

Seuraavat tuhat vuotta

Kreikkalaiset uskoivat jumalatar Afroditen syntyneen Kyproksella, joten Afroditea palvottiin Kyproksella suuresti ja saari nautti myös kreikkalaisten arvostusta. Kypros kukoisti suuresti Kreikan vallan alaisuudessa, mutta Kreikan aikaa seurasivat ensimmäiset suuret valloitukset. Esimerkiksi Assyria, Egypti ja Persia ottivat kaikki vuorotellen Kyproksen valtaan ja erityisesti Persia ja Kreikka kävivät suuria kiistoja Kyproksen oikeutetusta omistajasta. Myös Aleksanteri Suuri otti Kyproksen vuorollaan haltuunsa.

Aleksanteri Suuren jälkeen Kypros päätyi jälleen Egyptin – ja maata tuolloin hallinneiden Ptolemaiosten – haltuun. Vuosituhannen vaihteessa onneaan yrittivät myös kristityt ja juutalaiset, ja Kyprosta pidetäänkin ensimmäisenä kristittyjen hallitsemana alueena. 58 vuotta ennen ajanlaskun alkua valtaan nousivat kuitenkin roomalaiset, ja tämän jälkeen Kypros pysyikin hyvin rauhanomaisena osana Roomaa peräti satojen vuosien ajan. Kristinusko otti tuolloin vallan valtauskontona ja saari kukoisti. Monet julkiset rakennukset ovatkin edelleen peräisin tältä ajalta.

Kyproksen historia on yhtä sotaa

Rauha vallitsi Kyproksella aina vuoteen 647, jolloin arabit miehittivät saaren ja aloittivat uuden sotaisin aikakauden. Arabien jälkeen vuorossa olivat bysanttilaiset, jotka kuitenkin sotivat sekä arabien että merirosvojen kanssa vuosisatoja. Ristiretkeläiset ottivat maan seuraavaksi haltuunsa, mitä seurasivat sekä temppeliritarit että Jerusalem. Jerusalemin kuningaskunnan otettua saaren haltuunsa muodostui Kyproksesta jälleen menestyvä ja hyvinvoiva kaupankäynnin keskus. Famagusta oli tuolloin koko Lähi-idän rikkain kaupunki, mutta sodat seurasivat jälleen ja valtaa tavoittelivat niin frankit kuin venetsialaisetkin.

Voittajaksi kohosivat kuitenkin ottomaanit, jotka ottivat Kyproksen haltuunsa sadoiksi vuosiksi. Saarelle muutti ottomaanien vallan aikana runsaasti turkkilaisia muslimeita, ja saaren asukkaat kapinoivat runsaasti ottomaanien valtaa vastaan. Lopulta ottomaanien kausi päättyi vuonna 1878, jolloin saari luovutettiin Isolle-Britannialle.

Kypros modernina aikana

Kyproslaiset ottivat Brittien hallinnon mielellään vastaan, sillä maassa koettiin sen edistävän heidän pyrkimyksiään liittyä Kreikkaan. Iso-Britannia, joka näki saaren ensisijaisesti omana Lähi-idän tukikohtaan, suhtautuikin ajatukseen suopeasti. Ensimmäisen maailmansodan aikaan Britannia otti saaren kokonaan omistukseensa ja saarta jopa tarjottiin Kreikalle. Kreikka ei kuitenkaan tuolloisiin tarjouksiin suostunut.

Vuonna 1925 Britannia julisti Kyproksen omaksi siirtomaakseen, mikä otettiin saarella huomattavasti huonommin vastaan. Saari kapinoi Brittien hallintoa vastaan ja kapinaa varten perustettiin myös aseellinen vastarintaliike. Kreikkalaisväestö vaati saaren liittämistä Kreikkaan, kun taas Turkista saapunut väestö halusi jakaa saaren kahtia. Lopulta vuonna 1959 vähintään osa toiveista toteutui, kun saarelle myönnettiin lopulta itsenäisyys. Tuolloin syntyi Kyproksen tasavalta, jota pidettiin kompromissina saaren kreikkalaisväestön ja turkkilaisväestön kesken.

Rauhanomainen kompromissi päättyi valitettavan huonosti, sillä jo vuonna 1963 saari ajautui sisällissotaan kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä. YK:n väliintulo rauhoitti tilannetta, mutta vuonna 1974 Kreikan sotilasjuntta tuki kansalliskaartia, joka pyrki kaappaamaan maan jälleen Kreikalle. Tätä seurasi Turkin armeijan väliintulo sekä tuhansia henkiä vaatineita taisteluita. Saari jaettiin kahtia kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä – asiantila, joka on edelleen voimassa. Kreikkalaisten haltuun jäi saaren eteläosa ja Kyproksen tasavalta, kun taas Turkin hallitsemaan pohjoisosaan perustettiin Pohjois-Kypros, joka sittemmin otti nimen Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. Pohjois-Kyprosta ei kuitenkaan ole kansainvälisesti tunnustanut yksikään valtio Turkin lisäksi. Tätä nykyä Kyproksen tasavallassa asuu noin 850 000 ihmistä, kun taas Pohjois-Kyproksen väkiluku on 290 000. Monet erityisesti Pohjois-Kyproksen asukkaista ovat muuttaneet kylmän sodan päätyttyä ulkomaille.

Kyproksen tilanne on edelleen hyvin kiistanalainen, mutta viime vuosina suhteet ovat myös parantuneet. Kun Kypros alkoi vuosituhannen alkupuolella neuvottelemaan EU-jäsenyydestä, ilmoitti Turkki jopa miehittävänsä maan, jos jäsenyys toteutuu. Ajatus EU-jäsenyydestä johti myös uusiin neuvotteluihin maan yhdistymisestä. Vaikka yhdistymistä ei tapahtunut, avattiin rajoja jonkin verran ja lopulta Kypros liittyi Euroopan unioniin toukokuussa 2004. Maa otti myös Euron käyttöön vuonna 2008. Sittemmin rajamuureja on purettu ja yhdistymisestä on käyty jatkuvia keskusteluja, mutta tilanne ei viime vuosina ole juuri edennyt. Maassa on edelleen YK:n rauhanturvajoukkoja.

Historianet.fi käy laajassa artikkelissaan hyvin läpi Kyproksen jakaantumista ja sen vaikutuksia saarelle.

Kyproksen talous

Tätä nykyä Kyprosta voi pitää vähintään menestyvänä maana ja saari kuuluu Välimeren parhaiten pärjääviin maihin. Talous on siirtynyt kuparista ja maanviljelystä entistä enemmän teollisuuteen ja palveluyhteiskuntaan. Kaunis maa tunnetaan luonnollisesti myös turismistaan ja väestölukuun verrattuna kyseessä on yksi maailman suosituimmista matkakohteista. Yli 10 prosenttia Kyproksen BKT:stä tulee suoraan turismista, mikä tarkoittaa reilusti yli viittä miljardia euroa.

Kyproksesta on muodostunut myös kansainvälisen kaupan keskus ja erityisesti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Kyproksesta muodostui linkki idän ja lännen välille. Tätä nykyä Kyproksen kautta käydään runsaasti kauppaa myös Euroopan ja Aasian välillä. Kypros on houkutellut maahansa runsaasti ulkomaalaisia yrityksiä erityisesti alhaisen verotuksen vuoksi ja erilaiset internetin kautta toimivat yritykset tuntuvat mielellään siirtävän kirjansa Kyprokselle. Esimerkiksi usea kansainvälinen nettikasino toimii Kyprokselta käsin, sillä sivusto on ollut avoin ottamaan vastaan kaikenlaisia yrityksiä. Nettikasino on nimensä mukaisesti luonnollisesti netissä käsin toimiva kasino, joka kykenee tarjoamaan pelejä pelaajille ympäri maailman kätevästi esimerkiksi Kyprokselta käsin. Myös yhä useampi Suomikasino palvelee juuri Kyprokselta käsin.

Kyproksen tilanne on tältä kantilta katsoen erityisen mielenkiintoinen, sillä casinopelit eivät ole varsinaisesti sallittuja maassa, vaan vain urheiluvedonlyönti on sallittua. Moni nettikasino toimiikin yrityksenä Kyprokselta käsin ja maksaa verojaan Kyproksen lakien mukaisesti, kun taas varsinaisia pelejä operoidaan jonkin muun maan pelilisenssin alaisuudessa. Suosittu kombo on esimerkiksi yrityksen rekisteröiminen Kyprokselle ja yrityksen operoiminen maassa, kun taas varsinainen nettikasino toimii esimerkiksi Curacaon tai jonkin muun Karibianmeren saaren pelilisenssin ja lakien alaisuudessa. Monet nettikasinot ilman rekisteröitymistä toimivat juuri näin.

Kypros on saanut myös jonkin verran kritiikkiä tällaisista hyvin vapaista ja hieman harmaalla alueella toimivista konsepteista, sillä ulkomaalaisten startupien ohella maa on houkutellut myös veronkiertäjiä ja rikollisia. Kypros ei varsinaisesti pyri edes peittelemään tätä puolta, sillä maalla on ollut jopa tapana tehdä rahaa myymällä Euroopan unionin passeja jokaiselle halukkaalle, jolta löytyy tarpeeksi rahaa!

Kypros on historialtaan mielenkiintoinen ja monipuolinen maa, jolta voi todellakin sanoa löytyvän monta puolta.

Recent Pages

Casinopelit viihdyttävät suomalaisia nykyään netissä

read more

Suomikasino – Suomalaisen pelaajan valinta

read more

Nettikasinot ilman rekisteröitymistä mahdollistavat nopeimmat pelit

read more